21.9.2014

Rautaa, rautaa!


Mulla oli vuosi sitten ongelma mun vanhojen fruittareiden kanssa - ja se ongelma näytti tältä.

Cassin Ice Comp, vm. 2000-luvun alku
Cassinin Ice Compit näytti siltä niinkuin niillä olisi kiivetty pari kautta liikaa. Ja niin niillä olikin. Aloin etsimään uusia, ja jouduin toteamaan ettei niitä yksinkertaisesti ole saatavilla. BD:n Raptorit olivat korvanneet jo ajat sitten Cassinin raudat Kaylandin kisakengissä, jonka lisäksi niiden pulttijako oli erilainen. Mietin kokonaan uusiin fruittareihin satsaamista, mutta investointi tuntui turhalta koska itse kengissä ei ollut mitään vikaa. Pitihän nyt uudet raudat pystyä jääkiipeilykenkiin saamaan!


Ratkaisu löytyi, mutta 180 astetta eri suunnasta kuin mitä etsin - Pietarista. Sen ei sinänsä olisi pitänyt olla yllätys, koska Venäjällä on pitkät perinteet jääkisoista. Pienen tutustumisen jälkeen tajusin myös, että sieltähän niitä IWC:ssä näkyviä aggressiivisempia hakunteriäkin saa. 

Syksyllä mulla oli jo testissä fruittaireihin uudet raudat ja kuokkiin setti teriä. Halusin kuitenkin rauhassa tutustua niihin, ennen kuin sanon niistä mitään suuntaan tai toiseen. Kyseessä on kuitenkin tavara, jonka sopii odottaa kestävän ennenkaikkea toistuvaa rasitusta.


Krukonogi Air Standart -raudat (yksi kausi käytetty). Kengät Kayland Ice Comp
Krukonogin rautojen rakenne poikkeaa esim. Raptoreista tai D-Lynxeistä siinä mielessä, että ne ovat kahdessa palassa, jotka puolestaan ovat kiinni toisissaan kärkipiikin kiinnittävillä pulteilla. Leveyssuuntainen säätö mahdollistaa ainakin monipuolisemmat asennusvaihtoehdot. Rautoihin on saatavilla myös erillinen pituussuuntaisesti jäykistävä kisko, jos nämä haluaa asentaa johonkin joustavampaan kenkään. Oon nähnyt näitä asennettuina myös kiipeilytossuihin, mutta silloin pitää jo oikeasti tietää mitä haluaa.

No miten ne purevat? Purevat tottakai, niinkuin kaikki uudet raudat. Mun fruittareille ne tarkoittaa aika montaa kautta vielä lisää. 

Krukonogi PF2(A) ja Black Diamond Fusion Pick (käyttämättömiä)
Mun hakkuihin kotiutui myös uusia teriä, PF2 ja PF2(A). Näissä on selkeitä eroja BD:n teriin. 

Ensinnäkin kannattaa pitää mielessä se, mihin ne on tehty: drytoolaukseen. Ei Nuuksioon, ei Ruskealle virralle, vaan jonnekin missä roikutaan pienistä listoista ja laitetaan kunnolla momenttia halkeamiin. Terä on kokonaisuudessaan massiivisempi, ja sen huomaa etenkin kiertojäykkyydessä. Hakku yksinkertaisesti joustaa paljon vähemmän torkatessa.

Toinen iso ero Fusion Pickiin näkyy tässä kuvassa:


Teräkulma! Se on jyrkempi, eli aggressiivisempi. Se on hyvä asia, kun roikut huonosta listasta. Se on huono asia, jos yrität lyödä sitä pakkasjäähän - mutta sitähän ei nyt ollut tarkoituskaan tehdä. Muotoilisin asian näin, että jos kiipeät reittejä, joissa hyödyt jyrkemmästä teräkulmasta, niin todennäköisesti osaat myös muokata oman svingisi sellaiseksi, että pystyt nämä kyllä jäähän lyömään jos tarve vaatii.

Kokonaisuudessaan PF2(A) on siis paksumpi, jäykempi, jyrkempi ja rajumpi kuin Fusion Pick. Ja se on ihan helvetin hyvä juttu, jos jyrkkä miksta on sun juttu.

Yhden kauden käytetty PF2 (yllä) ja käyttämätön PF2(A) alla
PF2 on vähän niinkuin kesympi versio PF2(A):sta, kuitenkin kutakuinkin samalla paksuudella ja kiertojäykkyydellä. Mallistosta löytyy myös jäälle tarkoitettu PF1, mutta en ole testannut.

Lynxit Krukonogin terillä, FL1(A).

(c)Riku Lavia
Air Standart ja PF2 koeajolla viime syksynä Käärmiksessä. 

0 kommenttia: