11.3.2013

Haluaisin


Haluaisin kirjoittaa aikaisin heräämisestä.

Siitä, kuinka hetken kuluttua tietää olevansa ulkona, hengittävänsä kylmää ilmaa ja tarpovansa lumihangessa ylöspäin. Haluaisin kirjoittaa sään tuijottamisesta, jännityksestä, ja siitä kuinka moniulotteisia odotuksia vuorilla liikkuminen voi sinussa herättää. Haluaisin kirjoittaa kamavalintojen loputtomasta miettimisestä, välineiden rakkaudella huoltamisesta, ja alkoholin nauttimisen tärkeydestä.

Haluaisin kirjoittaa lyhyistä keskusteluista.

- Ootko sä valmis?

- En.

- En mäkään.

Haluaisin kirjoittaa autossa istumisesta, neljäntuhannen kilometrin ajamisesta ja siitä, miltä tuntuu kun teltta lähtee ympäriltä lentoon. Haluaisin kirjoittaa sianlihan syömisestä ja nikotiiniin ongelmista. Haluaisin kirjoittaa siitä tunteesta, kun tulet 13 tunnin päivän jälkeen leiriin, syöt mahan täyteen, käperryt kohdulta tuntuvaan makuupussiin ja laitat nuuskan huuleen. Siitä, kuinka mikään ei voisi olla paremmin. Siitä, kuinka kieroa on se, että meidän "luksusta" on se, kun pääsemme täyttämään pelkkiä primääritarpeita.

Haluaisin kirjoittaa pelkäämisestä, vihasta, ja rakkaudesta vastenmielisiä olosuhteita kohtaan. Mutta haluaisin kirjoittaa myös siitä, kuinka mukavaa ja leppoisaa se voi joskus olla - auringon värjätessä kaiken punaiseksi, reitin ollessa täysin sinun kykyjesi ulottuvissa, ja kaiken tuntuessa täysin turvalliselta. 

Haluaisin kirjoittaa siitä, kuinka oon oppinut nauttimaan suksista irti nousevista kantapäistä, skinnaamisesta vaikka hissikin olisi olemassa, ja huononkin lumen laskemisesta. Mäen päällä olemisesta, eväiden syömisestä, päiväunien ottamisesta kiven päällä, ja rauhassa alas laskemisesta. Siitä, kuinka se kaikki maistuu niin hyvälle, kun vaan saa olla aurinkolasit päässä. Kuinka oikeasti kaikki rando on hyvää.

Haluaisin kirjoittaa taas jääkiipeilystä, ja kuinka oma käsitys siitä voi kasvaa edelleen. Siitä, kun tajuaa, kuinka se juuri kiipeämäsi maailman-paras-ikinä-putous onkin yhtäkkiä niin jotain pientä ja tavanomaista sen rinnalla, mitä haluat seuraavaksi. Haluaisin kirjoittaa suunnitelmista, unelmista, ja niin helvetin isoista tajunnanräjäyttävistä monstereista että haluaa kusta alleen samantien. Kuinka pari kuvaa ja sanat voivat avartaa tajuntaa. 

Yeah, I think you boys can do it.

Haluaisin kirjoittaa siitä, mitä odottaminen on, ja mitä valmistautuminen ei ole. Haluaisin unohtaa jo kirjoitettuja sanoja ja luoda pysyviä. Haluaisin, että ihmiset olisivat, minä mukaanlukien, enemmän vuorilla.

Haluaisin kirjoittaa siitä, mistä oikeastaan on kysymys, enkä siitä, mitä sitten tapahtui. Haluaisin kirjoittaa halusta, odotuksista, ja siitä miltä se tuntuu polvissa, ja miltä se tuntuu käsissä, kun on jotain vailla.

Ja siitä mä kirjoitan.



(Kirjoitettu mukaillen Norrona Magazine #8:n pääkirjoitusta.)

3 kommenttia:

AnttiT kirjoitti...

Hyvä että kirjoitat!

Ville kirjoitti...

En edes harrasta kiipeilyä, mutta ulkoilmaihmisenä luen blogiasi kirjoituksiisi tallentamiesi fiilisten vuoksi. Tämä on todellakin jatkoa siihen sarjaan. Peukut ylös.

tapsa kirjoitti...

Kiitos arvon herrat!

Ensin tulee kuitenkin vielä hieman kuvija.