22.11.2012

Type B:n, T:n ja O:n ero


Teknisissä hakuissa on käytännössä kahdenlaisia teriä: CEN-T ja CEN-B sertifioituja. Ylläolevassa kuvassa on statistiikkaa niiden eroista käytännössä - vasemmalla puolella olevat ovat Type T:tä (BD Fusion) ja oikealla puolella Type B:tä (BD Laser). 

Tässähän ei mitään uutta tai yllättävää ole, ja noinhan sen voisi olettaakin menevän. Mutta se fakta, etten ole ikinä saanut Type T:tä hajalle, saa kyllä harkitsemaan siirtymistä kokonaan niihin. Nythän tykkään käyttää noita Lasereita jäällä paremman penetroitumisen toivossa, mutta niitä on hajonnut vähintään yksi per vuosi. Sehän ei sinänsä ole paljoa tai kallista, mutta onko se Fusion nyt sitten niin paljon huonompi jäällä, jos se kuitenkin kestäisi enemmän käyttöä? Viimeisin Laser joka hajosi, oli käytännössä uusi: melko varmasti alle 10 päivää ollut käytössä, ja sitä oli viilattu ehkä kerran tai kaksi.

Petzlillä on nykyään sekä jää- että kiviterä (Ice ja Dry) molemmat T:tä, kun taas aiemmin jääteräksi tarkoitettu Cascade oli myös Type-B:tä. Cascadeita sain taivutettua pysyvästi kaksi kappaletta - mutta ne eivät kuitenkaan katkenneet, minkä voi mun mielestä kyllä laskea niiden eduksi. Edellämainittujen luokituksien lisäksi voin suositella kaikille Type-O :ta tilanteeseen kuin tilanteeseen.

Teknisten hakkujen varrethan on kai poikkeuksetta Type T:tä, mutta eipä sekään sitä tarkoita että ne ikuisesti kestäisivät. Black and Deckerin päät (tai satulat, tai miksi niitä nyt sanotaankaan) on selvästi kovempaa (=hauraampaa?) terästä kuin Petzlin, ja terän kiinnitys on myös selkeästi heppoisempi. Siksi ei ollutkaan kovin mieluisa yllätys löytää omasta hakusta lohjennut pala tuosta terää asennossa pitävästä kiskosta (se uppoaa terässä olevaan uraan, niille tiedoksi joilla ei BD:tä ole).


 Vasemmalla ehjä kisko, oikealla lohjennut. 

Hakut on kuitenkin kulutustavaraa ja näillä on kiivetty jo 140 päivää ulkona (ja aika paljon myös sisällä). Siihen en ota kantaa, että kuinka paljon tuollaisesta murtumasta kannattaisi olla huolissaan - eihän se isolta näytä, mutta tiedän että se tulee mieleen todennäköisesti juuri silloin, kun sitä vähiten kaipaa.

Lopuksi kuvia, joita et Haukkarissa nähnyt, sekä pari samaa.


(c)Saku Korosuo
Uutta linjaa kattilamestaan, eli tänne. Vielä pääsee autolla viereen, mutta kohta joutuu hiihtämään päätieltä. Täällä käytiin myös viime kaudella, mutta pikkaisen täytyy ottaa sanoja takaisin paikan potentiaalista. Nyt kun oli enemmän jäätä, niin kaikki ei ihan niin makeelta enää näyttänytkään ja vuoden takainen vielä vähäisempi lumimäärä sai paikan myös vaikuttamaan isommalta. 

(c)Saku Korosuo

(c)Saku Korosuo

Saku on parempi editoimaan, joten kannattaa katsoa kuvat myös Haukkarista


Karnjelapakte, 3h umpihangessa mönkimistä ja 4 pitchiä jäätä alla: Saku pääsee lopultakin lyömään pitoneita Cobrillaan (sekä yhden epäilyttävän härpäkkeen, josta on vähän vaikea sanoa muuta kuin että helvetin vaikea irrottaa).


Pari pitchiä ylempänä pääsin lopultakin roikkuständiin ja ottamaan kiipeilykuvia, harmi vaan että kerkesi tulemaan jo pimeää. Pitkillä reiteillä on monesti tehtävä vakavia päätöksiä: valittava joko mukava ständipaikka, tai sitten hyvät kakkostelukuvat. Molempia ei kovin helposti saa.



Mukavin paikka kuvata lienee silti auto.

14 kommenttia:

tuksu kirjoitti...

meinasinkin kysyä missä tuo paikka on.. mutta vastaus olikin jo siellä!
sweet!

tapsa kirjoitti...

jo vain! varoituksen sanana, jos sinne joku aikoo, niin koko paikka on melkoinen terrain-trap ja approachit menee kummaltakin puolelta sopivasti noin 30-40 asteisia rinteitä pitkin, jotka päätyvät uoman todella jyrkälle pohjalle. Lisäksi molemmilla puolilla on kentät päällä.

tuksu kirjoitti...

etelän miehen putousvinkki, heh (jos ei ollu tiedossa vielä)

67.583312,17.347412 (google mapsin koordinaatit, akkha tunturin W-face)
siinä näytti olevan muutama putous ainekin 2v sitten)

tapsa kirjoitti...

aijaa? no mikä ettei, tosin vähän kaukana tieltä, mutta siellähän voi samalla käydä pujottelemassa. oliko pitkäkin?

tuksu kirjoitti...

ei ihan tien vieressä ei..öhhh, ei kiivetty saatikkaa kokeiltu.. vaikee sanoo mitään luotettavaa. Kiikareilla tihrustettiin sieltä mökiltä käsin (ikkunasta, eh), se mökin talkkari osasi sanoa että kuulemma jotkut polakit ois sen muutama vuosi? sitten kiivenneet ja kehuneet, oisko 2-3 pitsii ehkä.. aattelin vaan kertoo kun siellä päin liikutte useemminkin..

tapsa kirjoitti...

freesit putoukset kiinnostaa aina!

Anonyymi kirjoitti...

tuota..öö..kokeilin teroittaa terät tuollaaseen samaan malliin, kun noissa kuvissa, ja voi ristus kun alkoi terä pomppimaan. palasin aika nopeasti vähän "kantikkaampaan" muotoon. niin että varsinainen kysymys on: onko mun svingi vaan niin paska ja miks oot päätynyt tuohon teränmuotoon?

tapsa kirjoitti...

terve, rupesin vastaamaan mutta tekstiä tulee niin paljon että pitää varmaan kirjottaa rauhassa ja havainnollistaa kuvilla. mutta: tuossa kuvassa on vain 2 terävää terää (vasen ylhäällä) ja sen rivin alapuoliset on kalliolla pyöreäksi hakatut eikä niiden ole tarkoituskaan mihinkään upota. oikean ylärivin terät taas on tylsähköjä jääteriä (laser). mitä pyöreyttä tarkoitat? terän kulmaa vai nokan pyöreyttä?

Anonyymi kirjoitti...

kun teroitin terät sivuprofiililtaan tuollaisiksi "kotkan nokiksi", alko ne pomppimaan. Hakut on 2012 ergot. kun sitten palasin lähelle terien alkuperästä muotoa, terä upposi paremmin. Ajattelin vaan, että sulla tuskin sattumalta on ton mallinen terä?!

tapsa kirjoitti...

sun terät (petzl dry) tulee tehtaalta kulmikkaaksi leikattuna, mun terät (bd fusion) tulee tehtaalta pyöreiksi leikattuna. hakut on myös aika kaukana toisistaan. en ole kiivennyt sun hakuilla.

bd:llä on myös valmiiksi kulmikkaaksi leikattu terä, Titan, (4mm) josta mulla on aika vähän kokemusta, mutta ei se missään nimessä parempi ollut uppoamaan kuin Laser, joka tosin luonnollisestikin on parempi ohuempana.

jos terän absoluuttinen kärki ei ole se asia, mikä jäähän ensimmäisenä osuu, niin se varmasti bounssaa. kulma on yllättävän helppo saada hiomalla liian pystyksi, riippumatta siitä onko terä pyöreäksi vai kulmikkaaksi hiottu (kulmahan siinä silti on). laita hakku seinää vasten, ja ota lisää kulmaa imitoidaksesi svingin loppua.

kärjen ensimmäisenä osumista voi auttaa myös varsinkin vanhassa fusionissa tutuksi tulleella "alaspäin" koukkaavalla svingillä, eli ei riitä että lyö niinkuin halkoa vaan pitää kuvitella viimeisessä vaiheessa myös vetävänsä alaspäin. auttaako ergossa, en tiedä. svingit on erilaisia hakuissa ja toisia pitää opetella enemmän kuin toisia.

mä kiipeän pääsääntöisesti aika tylsillä terillä. teroittaminen on kallista, ja jos jää ei ole kovin kovaa niin vähemmälläkin pärjää. kalliota työstäessä se on aivan sama mulle että mitä siellä keulilla on, lähetyshommiin voi sitten vaihtaa jotain terävää jos kokee sen voivan vaikuttaa lopputulokseen. pääsääntöisesti kuitenkin kiipeän jäätä ja kalliota eri terillä, teriä säästääkseni ja jotta olisi kapeampi terä jäällä.

monesti on käynyt myös niin, että huipputeräväksi teroitettu terä on ollut paskana jo 1.pitchin päällä, ja viilaa taas ei ikinä mukana (ei muista/painavaa). hyöty +/- 0, terä kuitenkin lyhyempi ja heikompi kuin aiemmin.

nämä on mun mielipiteitä, epäselviä sellaisia varmasti. kysy vaan jos joku kohta on epäselvä.

Anonyymi kirjoitti...

Moi!

Vaihtelin tuossa mikstateriä paikalleen fusioneihin ja tuijotin pöydällä lojuvia eri metalleista valmistettuja hilippeitä. Mieleen tuli tämä vanha kirjotus ja kuva tuosta "lohjenneesta" BD- hakun nystystä, joka menee tohon terän uraan. Onko mahdollista, että tuossa sun tapauksessa se nysty ei ookkaan lohjennu, vaan se on syöpynyt pois rakokorroosion johdosta? Rosterilla varsinki lähtee hyvin käyntiin (lähde: http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/kunnossapito/mekaniikka_f2_korroosionesto_esiintymismuodot.html)

Eli kun vesi (varsinkin luonnon) tulee kuvioon, niin homma lähtee känytiin johtuen hapenmäärän erosta metallipinnalla. Vähähappisemmasta alueesta tulee anodi ja enempihappisesta katodi. Elekronit siirtyy ja nysty häviää pikku hiljaa???

Korroosioita on siis erilaisia ja oon törmänny kiipeilymaailmassa muihinki tapauksiin. Esim. Galvaaninen korroosio. Jossain oli pultti faili, kun ekspansio pultti on eri metallia, kuin "lehti". Siihen voi tietenki lisätä vielä päälle rakokorrosion ja ehkä muitaki korroosioita, kun lähtee kunnolla kuumottelemaan...:D Tässä "Noble, less noble corrosion" tai miltä se ainakin näyttää: http://www.8a.nu/images/forum/4826_635032495057425411_2012_09_16_11.04.16.jpg

Kohta pääsee onneks kuumotteleen heikoille jäille ja pääsee eroon tästä ahistavasta kuivan kallion sekä jään välisestä liminoidi tilasta.

Ps. Vaikka sun ongelmat ei johdukkaan rako tai muista korroosioista, niin mää laitan CRC:tä siihen terän ja nystyn väliin nykyään, kun vaihdan. Tuo terähän ei ehdi ruostua, koska se vaihetaan usein, mutta nysty huolettaa... On se nii pikku paska. Ei muuta.

tapsa kirjoitti...

olipa mielenkiintoinen pointti. mun ymmärrys näistä asioista rajoittuu lähinnä siihen, että transit on jokavuosi vähän enemmän ruosteessa. oon kyllä myös törmännyt täysin haprastuneisiin fiksisulkkareihin, semmosiin mitkä voi murtaa kädellä. kaikki olleet norjassa aika lähellä merta, tämähän vissiin vaikuttaa.


mä kysyn bd:ltä. raportoin jos joskus saan jonkun vastauksen.

Anonyymi kirjoitti...

Jep. Oliki vielä sen verran muuta, että tuo galvaaninen korroosio (noble, less noble corrosion) johtuu siis metallien jalous eroista. Jos googlettaa "metallien sähkökemiallinen jännitesarja" niin tulee kuva, jossa yleismmät metallit on jonossa. Mitä kaumpana ne metallit on toisistaan, nii sitä ärhäkämpi reatio, mutta se tarvii sen nesteen siihe. Kromi ja rauta tais olla vierekkäin, niin siinä ei kovin lähe reaktio. Alumiini taas kauempana noista kahdesta. Samalla muodostuu sähköä. Litium sarjassa ekana, lyijy taas viimisenä (Akut).


Thaikuissakin iha horroreita ne ekspansiopultit, just johtuen eri kiihyttävistä tekiöistä. Lämpö, suola, kosteus.

tapsa kirjoitti...

BD vastas. ei oo kuulemma eka hakku missä näin on, mutta kyseessä on hejän mukaansa mekaaninen vaurio joka on mahdollista saada aikaseksi siis tarpeeksi runtua antamalla. eivät ottaneet kantaa korroosiohypoteesiin. kehoittivat pitämään terät tiukalla. ei ollu kovin spesifi reply, kohtelias kylläkin.

toi hakku on ainut missä oon ite nähnyt tuon vaurion.