Alkuun taas varoituksen sana: Luet köysisooloamiseen liittyvää artikkelia Internetistä, jonka on kirjoittanut yläköysivarmisteiseen ohjaukseen auktorisoitu henkilö eli köysitoiminnanohjaaja. Suomeksi: 100% epäpätevä. Jos artikkelin seurauksena päädyt jotain kokeilemaan, ja lopputulos on suvullesi epämieluisa, vastuu on valitettavasti sinun. Ja mikäli jonkun mielestä valmistajien ohjeiden noudattamatta jättäminen ja kaikenlaiseen epämääräiseen ja jopa mahdollisesti vaaralliseen toimintaan opettaminen on vastuutonta, se ei kuitenkaan tarkoita sitä etteikö tarvetta alla oleville systeemeille olisi - eikä tarvetta niiden puutteiden pohtimiselle. Atc-Guidea ei ole tarkoitettu tässä esiteltyyn tarkoitukseen. Varta varten soololiidiin valmistettuja tuotteita valmistaa esimerkiksi Wren Industries. Tässä ei käsitellä niitä. Jos et ymmärrä allaolevaa artikkelia kuin osin, lienee parempi pidättäytyä sen esittelemien asioiden kokeiluista.
Ensinnäkin, jos kyse on virkistyskäyttöön tarkoitetusta yksin kiipeämisestä, eikä pakotetussa tilanteessa yksin kiipeämisestä (onnettomuus), en ole ihan varma että kumpi on turvallisempaa: köysisooloaminen kompleksin omavarmistusjärjestelmän kanssa, vai sooloaminen kokonaan ilman mitään - koska ilman varmistuksia taso pysyy ainakin tarpeeksi matalana. Mutta palaan tähän myöhemmin, ja ensin mietin sitä itsensä varmistamista. Ja nyt kun puhun vapaakiipeilystä, tarkoitan ensisijaisesti jäätä, koska olen käyttänyt ao. systeemiä vain sillä alustalla.
Syitä yksin kiipeämiseen voi olla monia: kaverit on töissä, jollain toisella reissulla tai vaikka darrassa. Tai sitten joudut väkisin tilanteeseen jossa olet yksin - kyllähän sille köysipartnerille voi reitilläkin sattua kaikenlaista ikävää. Anyhow, joskus ylös pitää liidata omin avuin, ja vapaakiipeilyn köysisooloon tarkoitettu varmistusväline Silent Partner maksaa parihunttia eikä sulla sitä olisi ollut siellä reissussa mukana kuitenkaan. Joten mikä avuksi? Teknomiesten käyttämä siansorkka ei vapaakiipeilyssä toimi, koska sen löysääminen vaatii käytännössä kaksi kättä, mikä on vähän liikaa, kun optimi olisi nolla kättä. Mulla on kokemusta myös modatusta Grigri 1:stä, mutta sillä on samat miinukset kuin tällä systeemillä, jonka lisäksi sen toiminta jäisellä ysimillisellä voi olla vähän sketchyä. Grigri 2:n modaamisista en ole kuullut.
Atc-guiden voi rigata siten, että et tarvitse yhtään kättä syöttääksesi itsellesi köyttä, mutta se silti lukittuu jos tiput. Guidea käytetään tietääkseni myös sorkan korvikkeena teknosoolossa, mutta sen autoblockina belay-looppiin kiinnittäminen ei riitä vapaakiipeilyssä - silloin laite on lukossa aina kun sitä löysää tarvittaisiin. Ratkaisu tähän on kiinnittää se köyden lukitseva sulkurengas rintavaljaisiin. Tarvetta ns. oikeille rintavaljaille ei ole, vaan esim. Parisien baudrier riittää mainiosti, koska rintavaljaita ei tässä tapauksessa ole tarkoitettu mihinkään muuhun kuin sulkkarin pitämiseen irti atc:stä.
Käytän belayloopissa mieluiten sulkkaria, joka estää cross-loadingin (esim. DMM Belay Master): yksi huoli vähemmän järjestelmässä, joka on muutenkin aika täynnä arvaamattomia tekijöitä. Lukitseva sulkurengas asettaa Guiden ylösalaisin roikkumaan, ja köysi juoksee järjestelmän läpi nätisti tehden yhden ainoan 180 asteen käännöksen. Homma toimii miltei ihanteellisesti, kunnes katsotaan niitä huonoja puolia:
Jos tiput pää edellä, atc ei lukitukaan: rintavaljaiden sulkurengas estää atc:n kääntymisen oikeaan asentoon. Lukitsevat kulmat on helppo kokeilla itse, mutta en valitettavasti ole onnistunut rigaamaan tätä siten, että molemmat ehdot täyttyisivät - eli se, että köysi juoksisi itsestään, ja atc lukittuisi kaikissa kulmissa. Rintavaljas-sulkurenkaan etäisyys atc:stä määrittelee lukittautuvan kulman suuruuden, eli mitä alempana se roikkuu, sitä suuremmassa kulmassa atc lukittuu, mutta sitä huonommin köysi juoksee läpi kiivetessä. Jos se on tarpeeksi alhaalla, tilanne on sama kuin jos se ei olisi rintavaljaissa kiinni ollenkaan.
Pää edellä tippumisen ongelma on myös modatussa Grigrissä ja käsittääkseni myös Wrenin Soloist:ssa, Silent Partner taitaa olla ainut jonka mekaniikka on niin tyystin erilainen että se toimii joka suuntaan.
Pää edellä tippumisen ongelma on myös modatussa Grigrissä ja käsittääkseni myös Wrenin Soloist:ssa, Silent Partner taitaa olla ainut jonka mekaniikka on niin tyystin erilainen että se toimii joka suuntaan.
Tämän lisäksi, kun olet tarpeeksi ylhäällä, eli kun varmistettu puoli köydestä alkaa olla painavampi kuin löysä puoli, niin köysi alkaa todennäköisesti juoksemaan väärään suuntaan - eli sinulla on äkkiä järjestelmässä 20 metriä löysää, jos et ole tätä ottanut huomioon.
Nämä molemmat ongelmat on kierrettävissä jotenkuten. Pää edellä tippumisen pysäyttää se, että olet haalinut löysän pään köyttä valjaisiisi sopivan mittaisiksi katsomillasi luupeilla. Esimerkiksi viiden metrin luupit, ja jokainen on järjestyksessä siansorkalla toisen puolen jatkoissa kiinni. Edetessäsi vapautat sorkkia jatkoista yksikätisesti, jolloin jatkot vapautuvat muuhun käyttöön. Jos tiput pää edellä, tiput maksimissaan sen seuraavassa luupissa olevan metrimäärän, jonka jälkeen jatko oletettavasti repeää irti varustelenkistä ja päätyy sorkkineen atc:n suuhun.
Sekä luupit, että muukin köysiclusterfuck on parempi pitää kiivetessä samalla puolella jolla jatkotkin ovat, eikä jalkojen välissä - silloin luuppien sisään astuminen on aika todennäköistä ja luuppaat helposti reiden ympäri, kun köysi pikkuhiljaa vähenee luupissa. Luuppeja voi säätää aina sopivalla kohdalle sattuvalla hyllyllä, ja tehdä vaikka lyhyempiä luuppeja jos näyttää siltä, että kiipeily vaikeutuu. Ja tottakai valitsemallasi reitillä on hyllyjä - ethän sä nyt mitään vaikeeta tällaisella virityksellä lähtisi kiipeämään.
Toinen ongelma, eli köyden juokseminen väärään suuntaan, on ehkäistävissä siten, että esim. puolessa välissä tai niillämain, kun köyttä alkaa olemaan ulkona tarpeeksi jotta sen paino riittää vetämään toista päätä - niin tehdään ylimääräinen kierros siihen bomberipiissin jatkoon, jonka juuri porasit seinään. Ylimääräinen kierros kannattaa köyttä jonkun verran, ja toivottavasti estää väärään suuntaan valumisen. Samalla se toki lisää ko. piissiin tiputtaessa siihen kohdistuvaa iskua, joten parempi että se on sitten todella hyvä. Näitä extrakierroksia voi sitten ylempänä käyttään tarpeen mukaan jos tuntuu siltä, että köysi alkaa valumaan. Saman asian ajaisi varmaan myös jokin tekninen apuväline, esim. tibloc, jos niitä on ylimääräisiä saatavilla.
Jätän tässä nyt käsittelemättä muut köysisooloamiseen liittyvät asiat, koska en lähtökohtaisesti kirjoita tätä opetustarkoituksessa, vaan siinä tarkoituksessa että haluaisin tietää muita, toivottavasti testattuja jäälle sopivia järjestelmiä. Lisäksi oon enemmän kuin kiitollinen jos joku kiinnittää huomiota yllämainitun systeemin epäkohtiin, joita varmasti vielä löytyy lisää. Oon käyttänyt ainoastaan 9.1mm ja 9.2mm köysiä, ohuemmista tai paksummista tässä käytössä ei ole kokemusta.
Atc-guidea ei missään nimessä ole tarkoitettu liidipudotuksen pysäyttämiseen autoblockina, vaan sen tarkoitus on yläköydellä varmistaminen. Se huomioonottaen, sellaisen sulkurenkaan käyttö belay-loopissa joka pysyy asennossa on mun mielestä entistäkin oleellisempaa - Guiden kun saa jumiin aika moneen huonoon asentoon. Teippaaminen toimii tietenkin myös.
Kokonaan oma asiansa on sitten tietenkin se, että onko tässä mitään järkeä. Jäällä tippuminen liidissä on lähtökohtaisesti jo todella huono juttu, silloinkin kun alhaalla on varmistaja joka osaa sinut pelastaa. Yksinään pannuttaminen ja loukkaantuminen itse itseään varmistaen kuulostaa vielä valtavasti pahemmalta, ja tällä järjestelmällä on vielä se huono puoli että pää edellä lähtiessä matka on normaalia pidempi. Tajuttomuus yksin keskellä jääputousta not good no?
Pää edellä tippuminen ei ole valitettavasti edes kovin harvinaista jäällä, koska ainut hyväksyttävä syy mun mielestä jäällä tippumiseen on se, että molemmat hakut lohkeaa irti jäästä samanaikasesti. Tällöin ylävartalo lähtee tangentin suuntaan ja jos rauta vielä sattuu puremaan kiinni, niin teräsmiehenä mennään. Ja se on ainut hyväksyttävä syy mun mielestä siksi, että jos olet niin huonossa kunnossa, että et jaksa roikkua jäähakussa tilanteessa kuin tilanteessa valitsemallasi reitillä, olet täysin väärällä reitillä ja sinun olisi pitänyt valita jotain loivempaa - siitä puhumattakaan, että olisit siellä köysisooloamassa, tai ylipäätään liidaamassa. Joitakin harvinaisempia sattumuksia voi ehkäistä liisseillä, joista ranneliissit lienee turvallisin vaihtoehto. Napanuorat eli tetherit on kuulemma myöskin joskus jonkun tippumisen pysäyttäneet, mutta en luottaisi siihen kyllä pätkääkään.
Pää edellä tippuminen ei ole valitettavasti edes kovin harvinaista jäällä, koska ainut hyväksyttävä syy mun mielestä jäällä tippumiseen on se, että molemmat hakut lohkeaa irti jäästä samanaikasesti. Tällöin ylävartalo lähtee tangentin suuntaan ja jos rauta vielä sattuu puremaan kiinni, niin teräsmiehenä mennään. Ja se on ainut hyväksyttävä syy mun mielestä siksi, että jos olet niin huonossa kunnossa, että et jaksa roikkua jäähakussa tilanteessa kuin tilanteessa valitsemallasi reitillä, olet täysin väärällä reitillä ja sinun olisi pitänyt valita jotain loivempaa - siitä puhumattakaan, että olisit siellä köysisooloamassa, tai ylipäätään liidaamassa. Joitakin harvinaisempia sattumuksia voi ehkäistä liisseillä, joista ranneliissit lienee turvallisin vaihtoehto. Napanuorat eli tetherit on kuulemma myöskin joskus jonkun tippumisen pysäyttäneet, mutta en luottaisi siihen kyllä pätkääkään.
Kuten alussa totesin, ja loukkaantumisen riskit huomioonottaen, en ole oikein muodostanut vielä mielipidettä siitä, kumpi on turvallisempaa: köysisooloaminen vai sooloaminen kokonaan ilman mitään. Kumpikin on vapaaehtoisesti tehtynä vähintäänkin kyseenalaista, mutta niin taitaa olla jääkiipeilykin. Kumpaakin silti jotkut tekevät. Köysisoolossa on vain se huono puoli, että saatat eksyä kiipeämään jotain liian vaikeaa, ja pakittamiseenkin voi olla suurempi kynnys kun on varmistusjärjestelmän luoma mielikuva päässä jonkinlaisesta turvallisuudesta. Tosiasiallisestihan olet tottunut siihen, että kun olet köydessä kiinni, niin olo on heti tukevampi vaikka tietäisit että köysi ei ole kiinni yhtään missään - sitähän se short-rouppaaminenkin on, häh?
Soolotessa asian todellinen luonne on selkeämpi, ja marginaalit pysyy suurempina - ja täten koko toiminta voi olla turvallisempaa. Parhaassa tapauksessa päätät putouksen juurella lähteä kotiin, kiipeämättä metriäkään.
