2.3.2011

Kevät sitä ja kevät tätä

Jengi on taas ihan pähkinänä jostain keväästä. On tosi upeeta, aurinko paistaa, auton ei tarvii olla koko yötä tolpassa, jää on pehmeetä... Ja se kaikki on lupaus siitä, että nää touhut loppuu liian nopeasti.

Vihaan sitä, kun asfaltti tulee näkyviin jään alta, ja vihaan sitä kun lintuja alkaa panettaa ja niiden pitää koko ajan olla piipittämässä tai visertämässä. Kohta radiostakin alkaa varmaan tulemaan jotain kesäskeidaa ja telkkari välittää kuvaa jostain helvetin Etelä-Suomesta missä jengi syö shortseissa jäätelöä. Ja sitten ne vielä hymyilee ja niillä on aurinkolasit päässä. Very fucking nice, onpa siistiä, kohta mä pääsen taas mäkäräisten sekaan avosuolle harjaamaan jotain tulevaa lappilaista klassikkoa. En malta odottaa.

Eli luonto tosiaan herää kohta kukkaan, ja koivun siitepöly muuraa mun silmät umpeen ja saa mun limakalvot vuotamaan keltaista paskaa. Toivottavasti samaan aikaan pääsee myös "boulderoimaan", eli kahlaamaan munia myöten hangessa, kumisaappaat täynnä lunta ja miettimään että miksi mulla ei ole pitkiä kalsareita jalassa. Kaiken tämän ihanuuden lisäksi pitäisi vielä alkaa tekemään kesälle suunnitelmia: ne pitää todennäköisesti yhtä huonosti paikkansa kuin ne suunnitelmat, mitä tein viime syksynä tälle talvelle. Mennään sinne-ja-tonne, kyllä joojoo, vedetään isosti, niin varmaan.

Paitsi kun kuitenkin sataa vettä. Eikä mulla olis muutenkaan ollut massia lähteä - koska oon persaukinen kynyttäjä, joka tekee just sen verran töitä että kilvet pysyy autossa. Vapaa-aikaa on periaatteessa sen verran, että pystyisi hommaamaan itsensä hyvään kondikseen, mutta sitä ei pysty hyödyntämään koska ei ole massia mennä muualle kuin naapuriin ja siellä on kuitenkin keskimäärin niin paska keli, että jos niskaan tulee pelkkää lunta eikä kiviä, niin on melkein syytä olla onnellinen.

Ja ennenkaikkea, minkä takia mulla ei voi olla minkäänlaista tuuria korkeapaineiden kanssa? Miksi mä oon aina menossa pohjoseen silloin, kun sinne pitäisi mennä suksien eikä hakkujen kanssa? Miksen alkanut harrastaa kymmenen vuotta sitten vaikka base-hyppäämistä, moottorikelkkailua tai jatkanut laskemista, kun siellähän ne massitkin pyörii? Miksi ihmisen intohimon kohteeksi pitää päätyä jotain sellaista, mistä ei tule tuloja, kuten vaikka työnteosta?

Miksi mä kiipeän?

Huh, tulihan se sieltä. Olihan sitä jo vähän venattukin.

Niin, miksi? Koska melkein koko mun muu elämä pyörii jollain tavalla sen ympärillä, kuten työ- ja opiskelukuviot, kaverit ja tulevaisuudensuunnitelmat? Vai koska kiipeilyn kautta pala kasvaa ja pääsee syömään isoja annoksia pekonia?

Mun yksi parhaita kiipeilymuistoja ei liity omaan kiipeilyyn, vaan Miran kiipeilyyn. Me oltiin jossain pohjoisessa, ja kiipesin Miran ja Eskon kanssa hyvää kahen kp:n jääreittiä. Aurinko oli laskemassa, ja se värjäsi meren justiinsa sen väriseksi kuin se parhaimmillaan värjää. Mira oli suurinpiirtein kolmatta kertaa jääraudat jalassa, ja sitä vähän jännitti väliständillä, koska toinen pitchi alkoi ihan fyysisen näköisellä katon ylityksellä.

Liidasin lipasta yli, lukotin aika isolla vaihteella ja mietin että miten helvetissä me saadaan Eskon kanssa haulattua Mira ylös. Esko jäi alakertaan tsemppaamaan, ja mä aloin varmistaa ylhäältä. Ensin kuulin kuinka Mira huusi kurkku suorana, sen jälkeen Esko, ja kohta me kaikki huudettiin niinkuin hullut. Ihmettelin, kun pystyin vetämään köyttä koko ajan sisään, ja lopulta tajusin että me huudettiin se nainen siitä yli - jonka jälkeen kannustava huutaminen vaihtui riemunkiljumiseen.

Kaikki se auringonlaskussa huutaminen, upea meri ja toisen onnistumisesta avoimesti iloitseminen oli vaan jotain niin älyttömän elämänmyönteistä, että se jotenkin paloi pysyvästi kiinni mun aivokuoreen.

Kiipeily on, parhaimmillaan, jotain helvetin siistiä.
Posted in

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

ööö...
korjaus: en tainnut sieltä pyngetä yksin pelkällä huutovoimalla. Sori Tapsa tässä vaiheessa sanoa, mutta Esko taisi siinä vähän jeesiä.

Mutta kyllä se nyt menisi ihan yksin!

Eihän tää paljastus nyt millään tavalla vaikuttanut tai muuttanut tän sun tekstin lopputulosta?!?!

Anonyymi kirjoitti...

Perustuuko KAIKKI valheeseen?!!!!!

juse kirjoitti...

Äläpä nyt Mira lähe vähätteleen. Käytiin viikonloppuna toteamassa, että on se vaan kova emäntä. Täältä sohvalta veinasin, että käyn tempasemassa kans pink tai mikä helvetin pointin siihen Markkinavoimiin. No sitte viriteltiin yk ja kateltiin muuvit ja kylläpä piti todeta, että liian hapokasta ei pysty. Pari käynti kertaa vaatis. No jospa ens vuonna, kun saadaan tänne Jyväkylään nuo meidän proggikset ensin kiivettyä...

Ei muuta kun kesäsuunnitelmia tekemään! Tai no ei taida paljon jaksaa suunnitella. Tekee mikä sattuu hauskalta tuntumaan.