8.2.2010

Senja ja 1340 syytä miksi boulderointi on parempi harrastus kuin norja-alpinismi

Das ärjänne.

Lyhyestä virsi kaunis: yritettiin sendaa. Lunta tuli samana viikonloppuna *itusti. Tamokiin 70 senttiä, Tromssaan 35. Senjalle tarpeeksi. Kallion kiipeeminen siten, että sen päällä on parikymmentä senttiä nuoskalunta on hidasta. Liian hidasta. Eli haukkas paskaa. Osu tuulettimeen. Evoa. Perseestä. Typerää ja turhaa. Olis edes löytyny jäätä sieltä lumen alta, mutku ei niin ei.

Neljältä aamuyöllä perillä, sitten nukkumaan. Herättiin lauantaina päivällä, jotta keretään näkemään systeemit päivänvalossa. Nähtiinkin, välillä kun ei dumpannu. Tuli tiskirättiä ja raetta. Käytiin kahvilla, venattiin ja vähän kuumoteltiin. Syötiin, juotiin kaljat ja mentiin nukkumaan kahdeksalta. En saanu unta, välillä kun ei satanut yritin ikkunasta tuijottaa reittiä lyhyemmäksi. Herätyskello soi 2:30. Kahvipannusta irtos kahva kaataessa, ja poltin jalan kuumalla kahvilla ja kastelin makuualustat.

Välillä oli ihan hyvä keli, mutta kaikki oli lumen peitossa. Jäätä ei missään. Pitoneilla ja peckereillä teki jotain, kaikki muu oli aika turhaa.

Hidaskin eteneminen pysähtyi aina kun dumppi tuli. Minuutti sateen jälkeen ja yläkerrasta tuli heti spiniä joka kesti niin kauan kuin dumppi kesti. Dumpit kesti puoli tuntia tai tunnin, ihan sama, ja sitten oli taas hetki hiljasta ja sitten alkoi taas satamaan.

No sitten tehtiin näin.

Vähempikin hajottais.

Pitäiskö noista helvetillisistä ajomatkoista ja rahanmenosta kyrpiintyä? Homman ikuinen ristiriitaisuus on siinä, että ne ei haittaa yhtään silloin kun onnistuu. Tää ei ollu eka kerta kun Norjan reissu menee päin helvettiä, eikä tää ollu vika kerta. Kelejä voi arpoa loputtomiin, täydellisiä ne ei ole ikinä ja todellinen keli on aina eri asia kuin ennuste.
Pakittaminen ei ole pieleen mennyt reissu, se on jotain ihan muuta. Kerran sellaista vierestä seuranneena osaa pakittamiseen suhtautua jo aika neutraalisti. Bouldering rules OK.


Rollomixed:n Pakituspasta (2 hlö:lle, yhdellä keittimellä):

-Paketti Amerikanpekonia
-Loota kermakanaa (se halpa skeida, 1.99€ tai jotain)
-Puolikas kvartaalikiekko sinihomejuustoa
-2 dl kermaa (väh. 15%, ei mitään kevyt härpäkettä)
-Puolikas sibali
-1,5 banaania
-Pastaa

Keitä pastavesi suoloineen, laita odottamaan. Paista pekoneita niin kauan että rasvat irtoaa. Ruskista kanat pekonien kanssa. Laita sivuun hautumaan. Sulata sinihomejuusto kerman sekaan, kiehauta. Lisää pekonikanat kermaan. Pilko sibali niin pieneksi kuin puukolla saat, lisää soossin sekaan. Kiehauta pastavesi uudestaan, keitä pasta. Lopuksi lisää banaani puolikuun muotoisina paloina soossiin. Tarjoile kun on vielä lämmintä.

Boys spray, women send!

0 kommenttia: