19.1.2010

Kuivempia reittejä ja tee-se-itse-hakut

Arktinen pilari muodostuu sen verran harvoin, että sen linjoja on täytynyt jo vuosia sitten alkaa hapuilemaan kuivemmassa kunnossa. Pilarihan on pilari, kun sen takana on vähän hänkimpi feissi, ja hyvä feissi onkin. Jäätä siihen ei ole tänä talvena tullut vielä yhtään, mutta samapa tuo. Turpeet on jäässä, ja kivet pysyy pakkasilla paikallaan.
Grounduppasin allaolevassa kuvassa näkyvän dihedraalin tarkoituksena keulia siitä suoraan ylös, mutta massiivinen drägi (kaapelit tuli alakerrasta asti, ei kuvan hyllyltä) ja pakomahdollisuus harjan yli johtivat ständitykseen.

Suttis punaisissa kakkostelemassa, meikä vihreissä varmistelee ylänurkassa.

Girl power.

Directi jäi nyt vielä haaveeksi, koska ständiltä kiipesimme harjan toiselta puolelta teen juontiin. Arvoitukseksi jäi myös yläkerran halkeamien luonne - tekeekö niillä mitään. Ei olis eka kerta kun alhaalta hyvännäköiset röörit paljastuu silmänlumeiksi eikä ime edes peckeriä.

Sitten vaihtoehtoinen tapa niille, joilla on kuokat hankinnassa:

Jos vain skilssit riittää ja olkapäissä löytyy tehoa, ottakaa mallia Louhosta. Kuka vielä uskaltaa epäillä ammattiopetuksen tasoa Suomessa? Varaosienkaan suhteen tuskin tulee ongelmia, ainakaan niin kauan kuin käyttäjä on sama kuin valmistaja.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Mistä materiaalista on tehty tuo terän ja varren liitos? T: jäsen J

tapsa kirjoitti...

Terve, en tiedä. Välitän kysymyksesi eteenpäin!