9.11.2009

Stora Sjöfallet

Norrlands Guld menee suoraan aseeseen!

Eka kerta meikälle tässä Pohjois-Ruotsin jäämekassa - ja miksi vasta nyt? En tajua - paljon makeita 100 - 400 metrisiä reittejä ja paljon potentiaalia uusille. Ajomatkaa tuli Rollosta just ja just viisi tuntia, eli ei mittää. Isoin miinus Storassa taitaa olla todella kylmät kelit keskitalvella (lyhyiden lähestymisten lisäksi), tai niistä oon ainakin kuullut juttua vähän jokaiselta joka siellä on käynyt. No meillä ei sellaisia ongelmia ollut! Sitäpaitsi olin tehnyt ennakkovalmisteluja kylmänsietokyvyn suhteen: vanha poromiesten kikka on laittaa juomapulloon normikorkin sijaan bensapullon korkki, jolloin juominkeihin saa kivan pikantin bensan aromin, joka lämmittää kummasti ja jättää kielen päälle aika hassun fiiliksen. Hedari vaan ei taho hellittää vielä viikollakaan.

Greven, WI3 300m, ja Grevinnan, WI4 250m.

Vaikka parkkiksella olikin pirullisen kylmä tuuli, isoimmaksi ongelmaksi lauantain planin rakentamisessa muodostui tarpeeksi kuivan näköisen putouksen löytäminen. Pakkasta ei ollut paljoa, ja iso osa putouksista oli vielä paikoin vesiputouksia. "Grevinnan" näytti kuitenkin suurinpiirtein siltä, että ainakaan ekalla pitchillä ei kastuisi vielä läpimäräksi. Märimmät kohdat onnistuttiinkin kutakuinkin kiertämään, ja kiipeily osoittautui yllättävän helpoksi siihen nähden, miltä mäki tieltä katsoen näytti.

Solidia ja kuivaa jäätäkin löytyi yllättävän paljon.

Löytyi toki vähän märempiäkin kohtia.

Panu kakostelee toppia kohti. Alla keskivaiheen grande hylly.

Grevinnanin kiipeily ei todellakaan ollut mitään jatkuvaa, sillä välissä oli perinteisiä ruotsalaisia sauvakävelypätkiä, ja sitten satunnaisesti pari jyrkempää pätkää ja yksi ohuempi kohta. Ihan kiva mäki kuitenkin, ja kelpasi hyväksi tekosyyksi korkata pari kakkoskaljaa autolla, kuunnella Shakiraa espanjaksi ja syödä Panun leipomia keksejä, joissa oli M&M-karkkeja.

Tapsan baarissa on aina tunnelma katossa!

Sunnuntaiksi oli katseltu jo edellisenä päivänä yhtä kivannäköistä n. 150-metristä putousta, jota emme osanneet toposta paikantaa. Kiipeily kuitenkin näytti jatkuvalta, eikä välissä ollut mitään kävelypelleilyä tai puskajumppaa, joten olimmekin lähdössä hyvällä höökillä sunnutaina taas ärjänteelle.

Sunnuntain leikkikenttää.

Kiikaroinnin tuloksena päädyimme kuitenkin vaihtamaan kohteen oikeanpuolimmaisesta putouksesta vasemmanpuoleiseen, koska se näytti "kuivemmalta". Intuitio osoittautui tuntia myöhemmin oikeaksi, kun seurasimme ekan pitchin päältä kuinka oikeanpuolimmaisesta putouksesta lohkesi jotain, jostain, ja v*tun isoa - jonka jälkeen putous hävisi hetkeksi valkoiseen jääpilveen jyrinän saattelemana. Keli alkoi tehdä tepposiaan: eteläfeissi, plussaa ja arska paistoi - ständiruuveista alkoi vesi puskemaan läpi ja jäätä tuli niskaan koko ajan ja kiihtyvällä tahdilla. Ikäänkuin bonuksena viereisen putouksen jäävyöry uusi itsensä 10 minuuttia ensimmäisen jälkeen, jos sinne vaikka olisi joku jäänyt kitumaan. Pakitushommista syntyi päätös ilman kädenvääntöä, vaikka se tarkoittikin sen päivän kiipeilyjen olevan siinä. Ulkoliikunta on joskus niin penaalista!

Alkukauden muodot, kevätkauden koostumus.

Tälläsiä mäkiä ei oo kyllä ees kotona!

Huhhuh! Aijaijai!

Panu ottaa valotuksen vaatimaa kuuden sekunnin huikkaa. Ruotsissa saa ajamista vastaan suojakännin jo yhellä kepsulla, kun raja on 0.2 promillea. Nice! Panu kosti meikän Shakira-diggailun soittamalla kotimatkalla hawaijilaista räppiä ja pietarsaarelaista reggaeta.

Nyt onkin sitten edessä kauden ensimmäinen ja toivottavasti viimeinen väliviikonloppu. Storalle olis kova hiitti takaisin, kunhan vaan sinne tulis vähäsen pakkasta.


4 kommenttia:

saku kirjoitti...

Hyvän näköistä! Mistä löysitte topon?

-saku

tapsa kirjoitti...

http://www.gellivare.se/forening/kletterklubben/newpage4.htm

http://kiwiclimber.se/iceclimbing/iceguide/iceguide.pdf

(s.26)

ei oo kaukana umeåstakaan!

saku kirjoitti...

Tänks!

saku kirjoitti...

http://www.isblocket.tk/

tuolla on myös topoja, mutta taitaa tulla rovaniemeltä aika paljon ajettavaa