24.11.2008

Loktajokka & Kaisepakte

Matka Rovaniemeltä Björklideniin Ruotsin ja Norjan rajan tuntumaan heilahti reiluun viiteen tuntiin. Ympäristöstä löytyy paljon parin-kolmen kp:n jääkiipeilyä, sopivilla lähestymisillä höystettynä. Lauantain suorituspaikaksi valikoitui Loktajokka -nimisen tömpyrän yksi feissi, josta tuli monennäköisiä soiroja alas. Pelimiehinä päästimme ruotsalaiset opaskurssilaiset edellemme tekemään polkua.



Periltä löytyi oikein sievä puikko, joka soi kauniisti ottaessaan iskuja sisään. Yläkerran kp tarjosi sitten vähän rentomielisempää kruisailua toppiin, ja abalakovikin oli tehty valmiiksi. Paikalliset tiesivät kertoa, että huudeilla on ollut varsin kuiva kesä ja jäätä on normaalitalvea vähemmän. Mitä autosta katteltiin, niin topossa mainittuja WI6:a ei kieltämättä näyttänyt muodostuneen ollenkaan.


Panun vastusteluista huolimatta kaasukeittimet otettiin matkaan, vaikka sisäruokintaan oltiinkin menossa. Ei huono valinta, koska sunnuntai-aamuna koko Björkliden oli ilman sähköä. Pekonimunakokkeli espressolla saatiin kuitenkin tehtyä hetkisen myöhässä.


Kaisepakten lähestyminen on topon mukaan nopeimmillaan 60 minuuttia, mutta kannattaa pitää mielessä että kirjoittaja Rick McGregor harrastaa mountain marathon -kisoja. Hyvää kamaa jokatapauksessa, kunnon koivikkopuskaa, jyrkkää rakkaa ja jäisiä rinteitä.


Keli ei ollut suinkaan makkeimmillaan, ja napakka pakkanen yhdistettynä kovaan tuuleen piti menohalut aisoissa. Kävimme kuitenkin tarkastamassa yläkerran nätit pilarit, joista yksi kiivettiinkin. Tosin: paksut hanskat + reppu + pakkanen + pilari = ei todellakaan mitään puuterihiihtoa. Lisäksi oli aika pahasti vielä "early seasonia" ilmassa, sillä lauantaina unohdin ruuviholsterin autoon, sunnuntaina levitin munakokkelin lattialle, hukkasin pipon ja tiputin yhden Simondin ruuvin.


Pohjois-Ruotsin jäämestoja voi väijyä McGregorin tekemästä toposta, löytyy osoitteesta
http://kiwiclimber.se/iceclimbing/iceguide/iceguide.pdf

0 kommenttia: